torstai 22. joulukuuta 2011

Change of plans

Mulla on pyöriny kauan jo ajatus, että en halua palata kotiin vielä maaliskuussa. Mun lentolippuja ei voi kuitenkaan muuttaa erikoishintaisen lipputyypin vuoksi, joten joko mun on palattava kotiin liian aikasin, tai sitten menetän nykyisen lipun rahat ja ostan jollain ihmeen rahalla uuden lipun. Tässä kohtaa mulla kävikin sitten ihan hirvee tuuri.

Tarkistin paluulippujen aikatauluja, ja huomasin, että Wienistä mun jatkolentoa ei ole vahvistettu. Kaikki sivustot, jossa mun varaus näkyy, heitti erroria ja luki siellä jopa että lentoyhtiö on peruuttanut yhden tai useamman lennoistasi, ota yhteys matkatoimistoon. Vähän aikaan hieroin silmiä ja mietin, että mitä ihmettä tää nyt meinaa?

Kävi ilmi, että tosiaan se jatkolento on peruttu, ja mulle ehdotettiin toista reittiä takaisin kotiin. Lähetin kohteliaasti viestin, että uusi aikataulu ei sovi ja haluan peruuttaa lippuni. Rahat saan takaisin viikon, parin sisällä. Nyt on fiilis niin onnellinen, en meinaa uskoa että saan kuin saankin jäädä tänne pidemmäks aikaa, niin ihanaa!! Mikä munkki, ei voi käsittää.

Maanantaina olisi visa-run Kuala Lumpuriin all alone, ja oon vähän jännittyny, koska lähden yksin. Majoitun hostelliin ja ajattelin, että siellä vois tavata uusia ihmisiä. Niin epä-Nooramaista. Ainiin, ja mulla on mopo ollut maanantaista lähtien. Myöskin hyvin epä-Nooramaista. Tää kokemus saanut kyllä tekee mut sellaisia asioita, joita en kuuna päivänä olis itestäni uskonut :)



Nyt mulla on vielä paaljon aikaa ja koettavaa jäljellä, ihan mahtavaa!!

torstai 1. joulukuuta 2011

Same same but different

Hah otsikon lause on siis thaikkujen peruslausahdus. Paras ikinä! Kuvastaa Thaimaata niin hyvin. Myös Amazing Thailand - always amazes you on yks hauskimmista sloganeista mitä voin vaan keksii tästä maasta. En oo itseasiassa hirveesti tutustunu paikallisiin niin syvästi, koska täällä Phuketin toimistossa on niin paljon porukkaa muutenkin, ettei oikeestaan ees jää aikaa muuhun. Tietty toimistotypyt jotka on paikallisia ja sit meidän kantisbaarin typyt on tullu tutuiksi.

Päivät menee nopeesti, aivan liian nopeesti!! Oon päässyt tekemään ihan kaikkea, elikkä olemaan merellä snorkkioppaana, infoissa kertomassa Raya Diversista, ja sit tietty toimistossa ollut. Merellä on kyllä niin ihanaa, että voisin asua siellä. Hassua kuinka ennen meri tuntu niin pelottavalta ja nyt se alkaa koko ajan tuntuu entistä luonnollisemmalta paikalta olla. Olin sukeltaa edellisenä vapaapäivänä ja oli ihan huippuhauskaa. Oltiin puhuttu ennen sukellusta lisääntyvistä merimakkaroista ja pinnan alle mentäessä törmättiin kunnon pariintumisorgioihin, varmaan 30 merimakkaraa oli rivissä siinä asennossa, kun ne lisääntyy. Eli pystyasennossa. Näytti melko härskiltä, pakko myöntää :D Meitä alko naurattaa niin paljon että yks meistä veti vettä nenään ku alko nauraa niin paljon. Jäi ihana fiilis ja uudestaan pitäs päästä heti ku on vaan vapaata!!

Ollaan yritetty nyt tehdä iltasin jotai vähän tähdellisempää, koska meidän illat menee melkein aina samaa rataa. Käydään syömässä tietyissä paikoissa, käydään istuu saunalla, ja sitte mennään vakkaribaariin istumaan. Same same siis. Mutta eräs ilta käytiin katsomassa näköalapaikalla Nai Harnissa upee auringonlasku, ja mentii istuu reggaebaariin. Ja eilen pidettiin "leffailta" ja katottii fisuvideo et opittas tuntee kaloja enemmän haha. Täällä on niin samanhenkistä porukkaa, että ihan hymyilyttää!










torstai 17. marraskuuta 2011

When the time flies

En kestä, oon ollut täällä jo kuukauden. Alkuun sanotaan ekan ja tokan viikon jälkeen tuntu ku olis ollut kauemminki täällä, mut nyt on iha sellanen fiilis et ei hitto, en mä vielä ole voinu täällä KOKONAISTA kuukautta olla. Alko heti ahdistaa että enää vajaa 4 jäljellä, haha.

Työkuviot alkaa olee jo paremmin selvillä eikä tartte enää seisoa suu auki että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Asiakaspalvelu on kyllä niin mun juttu, ja oon yllättynyt miten paljon pystyn chättäämään ihan tuikituntemattomien kanssa päiväretkillä. Tulee niin hyvä fiilis, kun saa jollekin asiakkaalle semmosen fiiliksen, että tää lomapäivä oli täydellinen :)

Esimerkiksi tässä viime viikon aikana sain kaksi venesnorkkia joissa olin ainoa snorkkiopas. Molemmilla retkillä oli vain yksi snorklausasiakas, kun muut retkeläiset lähti sukeltamaan. Oli kyllä niin jepa, että mulle annettiin tällaiset "helpot" meriretket alkuun, eikä pläjäytetty kerralla semmosta parinkymmenen hengen ryhmää naaman eteen! Molemmat retket sujui tosi hyvin, ekalla retkellä sain ujohkon typyn innostumaan snorklaamisesta vaikka ensireaktio oli ollut että "mä taidan tyytyä tähän laivan auringonottokanteen, en halua snorklata..." Puhuin ja kehuin niin paljon merta ja sen alaista elämää, ja sanoin että voithan sä kokeilla rappusissa katsoa vaan vedessä alaspäin, ei tarvii edes uida. Ja avot, niin me sitten snorklattiin n. puoltoista tuntia! Toisena päivänä asiakas oli aivan mahtava vanhempi nainen, jonka kanssa höpötettiin oikeastaan koko päivä ja tultiin juttuun tosi hyvin. Tuli hyvä fiilis kun päivän päätteeksi kyseinen nainen huusi vielä bussista "Noooraaa!!! Moimoiiii!!" ja sitten hymy päälle.

Eilen olin määrättynä tutustumaan meidän luksuskatamaraaniretkeen, jotta osaan suositella sitä asiakkaille. Ei paha jutte ollenkaan siis ;) Päivä oli kiva, vaikka sainkin aika pahan auringonpistoksen, silmissä pimeni ja oksetti. Se hoitui onneksi nopeasti viidessä minuutissa pois, God bless elektrolyytit! Illalla käytiin ottaa manipedit ja sotkin ne tietty kun kaivoin avaimia laukusta. Tosin paikka oli tasoon nähden aika kallis ja seuraavalla kerralla mennäänkin Raya Diversin erään työntekijän vaimon putiikkiin laitattaan kynnet, puhui jotain että mani+pedi huimat 200bahtia eli n. 5 euroa. Halpaa kuin saippua!

Niin ja tosiaan mun kylppärissä mua käy morjestaan semmonen vakkarifrendi, eli gekko. Mua alkaa aina naurattaa iltasin, kun se ilmottaa sillä huudollaan mikä kaikuu kylppärissä, että honey I'm home!



Ainiin, kävin mä pyörähtää flunssan takia sairaalassakin, ku keuhkot oli niin pahassa jamassa ja hengitys vaikeaa, ja keuhkoputkentulehdus mulla sitten tais ollakin mikäli lääkäriä ymmärsin oikein haha. Infection se ainaki hoki ja lungs, niin mun päätttelykyky sanoi tällaista. Oli muuten huvittavaa, että heti kun ne kuuli, että mulla on yskä, niin lävähti muuten lujaa toi maski naamalle. Se oli aika ahdistava, mutta aina ku yritin sitä ottaa pois, niin hyvä ettei joku juossu laittaa sitä takasin naamalle!! Lauralla oli niin hauskaa, että se halus ikuistaa mut sellaisenaan. Laura sano, että näytän ihan dorkalta. Thank you dear :)

maanantai 31. lokakuuta 2011

Greetings from Thailand!

Aurinkoiset terveiset Phuketista!!

Kohta 2 viikkoa on täällä oltu ja ei ole kyllä lähtö kaduttanut sitten pätkän vertaa, päinvastoin. Työkuviot on vasta aluillaan, eli vielä tutustuen mennään. 2 ensimmäisen tutustumispäivän jälkeen sainkin heti vapaapäivän, sillä high season vasta aluillaan, eikä suomalaisia turisteja vielä ole paljoa. Vapaapäivänä suuntasinkin sitten Raya Diversin päiväretkelle vähän katselemaan, miltä mun tulevat työpäivät tulee about näyttämään. Raya Yain paratiisirannalla snorklailtiin ja seuraavana päivänä alkoikin sitten samassa paikassa sukelluskurssi.

Pelkäsin tota sukeltamista tosi paljon etukäteen. Itseasiassa en olisi ikipäivänä sitä suorittanut, ellen olisi täällä harjoittelussa. Ihan väärä asenne, tiedetään. Alku ei sujunutkaan niin hyvin, vaan sain yhden paniikkikohtauksen, meinaan maskin täyttäminen vedellä sai mut täyteen paniikkiin, kun vettä meni nenän kautta nieluun ja luulin, että hukun. Rauhallisuus onkin kaiken ja a ja o :)

Viimeinen dyykki sujui omalta osin jo todella hyvin, mutta täysin ongelmitta ei selvitty. Merenpohjassa oli melko voimakas hiekkamyrsky, ja näkyvyys katosi ympäriltä ihan täysin. Oli melko jännittävää, kun näki vaan kouluttajan kirkkaansinisen räpylän ja yritti pysytellä lähellä... Lauloin mielessäni jotain rauhoittavia lauluja ja mietin, että niin kauan kuin kouluttaja on siinä, oon turvassa. Siinä vaiheessa kun kouluttaja ei nähnyt edes omaa tietokonettaan, niin oli melkolailla aika nousta ylös pohjasta :D Hiekkamyrskyn takia sukellus jäi vaan 20minuutin pituiseksi, ja suunnittelenkin jo seuraavana vapaapäivänä lähtemistä sukeltamaan. En olis koskaan uskonu sanovani näin, mutta oon tosi innoissani sukeltamisesta... Minä, arkajaloista kaikista pahin?! Oon ylittäny itteni nyt niin monin tavoin, että ei voi kun hymyillä ja olla ylpeä itestään :)

Seuraavista 4 kuukaudesta tulee varmasti mahtavat, siitä ei ole epäilystäkään!! Kuvia kuluneista hetkistä tulee myöhemmin!

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

9 days to go...

Ja sitten olis lähtö Thaimaaseen (?!?!!!!) Päivät käy vähiin, fiilikset on odottavat ja kauhistuneet. Samaan aikaan.

Vietettiin viikonloppu N:n kanssa Virossa kylpylälomalla viettämässä viimeisiä yhteisiä hetkiä ja oli tosi ihana ja rentouttava viikonloppu kyllä.Otin myös kameran mukaan ja oltiinkin lähtemässä lauantaina kuvailemaan vanhaan kaupunkiin kun oli upea sää... No, eiköhän siitä kamerasta sitte loppunutkin akku? No kyllä, just sillon ku oli fiilistä kuvata. Ei juma, niin mun tuuria :D

Mutta palailen asiaan ensi viikolla, sillon varmasti isoissa lähtötunnelmissa :)

tiistai 20. syyskuuta 2011

Thaimaan harjoittelu: to do -lista


Ajattelin väsätä vähän itselle muistilistaa näistä to do -jutuista, jos tästä sitten olisi apua muillekin samassa junassa oleville :)

Vähän taustatietoa itse harjoitteluun pääsemisestä. Opiskelen AMK:ssa matkailualaa, ja kaipasin ulkomaille harjoitteluun. Päätin hakea Raya Diversille työharjoitteluun, hakemuksen laitoin sähköpostilla toukokuun alussa. Laitoin heidän internetsivuiltaan löytyvään rekrysähköpostiin työhakemuksen, CV:n ja valokuvan itsestäni. Työhakemukseni oli melko rento, koska ajattelin että tällaiseen työpaikkaan ei tarvitse markkinoida itseään maailman parhaana golfinpelaajana tai vastaavana, vaan esittelen hakemuksessani lähinnä persoonaani ja niin edelleen.

Kun kaksi viikkoa hakemuksen lähettämisestä ei vielä ollut kuulunut mitään, ja olin valmistautunut siihen, ettei mitään tulekaan kuulumaan. Kunnes, eräänä aamuna sähköpostia tarkistaessani oli tullut haastatteluunkutsu Tampereelle. Hypin tässä vaiheessa jo innosta sokaistuneena ympäri kämppää tanssien :D Yritin olla innostumatta liikaa, jottei pettymys olisi niin suuri, jos en paikkaa saisikaan. Kävin haastattelussa ja kaksi viikkoa sen jälkeen tuli sähköposti, että olen tervetullut harjoitteluun. Ai olinko iloinen? No arvaappa. Perustin heti tämän blogin ja lentoliputkin ostin melko pian.

Tässä TO DO -lista, alleviivasin jo hoidetut jutut:

- Rokotukset (hepatiitti)
- Viisumi (hakemus lähetetty, odotan vielä vastausta hyväksynnästä..)
- Lentoliput
- Kelan kanssa asioiminen, tuet jne
- Opintolainahakemus just-in-case, jos reissulla loppuu rahat :D
- Vakuutukset
- Koulua varten harjoittelusuunnitelma ja harjoitteluhakemus (näitä tarvittiin myös apurahan takia)
- Harjoittelusopimus 

- Koulun apurahahakemus

Lisäksi selvitin, miten suoritan syksyn/talven kursseja. Itse suorian 4-5 kurssia etänä. Vaatii työtä myös harjoittelun aikana, mutta valitettavasti pakko hoitaa pakollisia kursseja pois alta, ettei ensi vuodelle jää niin paljon rästiin.

Itselläni olisi enää edessä hepatiittirokotuksen toinen osa, eli periaatteessa rokotus on vain puoliksi hankittu vasta. Kelan kanssa pitää käydä juttelemassa, lähinnä viedä todistus ulkomaanharjoittelusta. Lisäksi olisi Tapiolaan mentävä ostamaan vakuutukset.

Siinä ne isoimmat mitä itselle tuli mieleen! Mikäli asuisin yksin, olisi listassa ollut vielä asunnon irtisanominen tai alivuokralaisen hankkiminen. Koska asutaan yhdessä N:n kanssa, niin maksan oman osani vuokrasta Thaimaassa ollessani normaalisti, emmekä vuokraa asuntoa pois. Harmittaa tietenkin vähän, että se reilu 300€ menee kuussa asuntoon, jossa en edes asu, mutta tämä oli meille paras ratkaisu. Enkä tietenkään voinut jättää toista yksin opiskelijana makselemaan vuokria ja laskuja.

Itseäni stressasi eniten ehkä tuo viisumi, koska en aluksi ymmärtänyt sen ideaa. Lisäksi nyt odottelen kuumeisesti, että myönnetäänkö sitä edes minulle. Onhan se epätodennäköistä ettei myönnettäisi, mutta sen olen oppinut, että you'll never know! Aina voi tapahtua jotain odottamatonta. Sen takia halusin mahdollisimman pian hoitaa kaikki jutut, että mahdolliset ylläripyllärit ehditään hoitaa.

Toivottavasti tästä oli edes jonkin verran apua! Itselle toimii muistutuslistana myöhemmin jos stressi iskee;)

Not falling for the fall

Tuntuu, että kaikki vouhottaa syksystä. Oi ku on ihanaa, että kylmenee, pimenee ja jouluki on tulossa. Vihaan, kun aamulla on niin kylmä, että luuytimissä asti tuntuu viima. Ja silloin vaan kelaa, että talvella on sit viel -30 astetta kylmempää, venaappa sitä vaan. Vihaan ku on niin pimeetä, ettei autoa ajaessa suurinpirtein erota tietä pöheiköstä. Ja jouluhössötys on ärsyttävää. Ja toi loppumaton sade... Olen kesäihmisiä, ja syksy merkitsee mulle vaan talven tuloa ja kylmää, hyi. Oon niin onnellinen että tänä vuonna pääsen tätä kaikkea pakoon!!

Viikonloppuna meillä oli läksiäiset, kun minä+3 muuta tyttöä kaikki ampaistaan talveksi Thaikkulandiaan. Todella hauskaa oli, täytyy sanoa! Alla vähän kurvamateriaalia:P








 
(Näin isketään miehiä...)

Rakas ystävä<3
 
Väsäsin kaikille tulokkaille mustikkashotit tervetuliasiksi!

maanantai 5. syyskuuta 2011

Pikapikainen

äääääääääääääääääääääääääääk!

Tällainen on mun mielentila tällä hetkellä. 6 viikkoa, 1 päivä lähtöön. Asioita niin paljon hoidettavana ettei meinaa aivoissa tila riittää. Onneksi tiedän mitä pitää hoitaa, mutta silti mua stressaa. Nyt sitä huomaa kuinka hiton vaikeeta asioita on hoitaa kaupungissa, jossa ei tällä hetkellä käy kuin viikonloppuisin VIRKA-AIKOJEN ulkopuolella. Huomaa myös kuinka vaikeeta yövuoroa tekevän on hoitaa asioita, kun herätessä aivot on niin rusinat, ettei muista että ne virka-asiat hoidetaan silloin kun sä NUKUT.... Sitten kun muistaa, että ainiin, voisin soittaa sinne ja tänne. Nii et muuten soitakaan, ku ne on jo kii. Perhana.

Paleoruokavalio mennyt tosi hyvin, kiloja lähteny se reilu 3kg mutta senttejä vissiin melko reilunpuoleisesti, kun vaatekoko on pienentynyt yhdellä koolla!! Ostin jo yhdet korkeavyötäröiset farkut vatsan pienentymisen kunniaksi hahah. Toisaalta turha ostos Thaimaaseen lähdön kannalta, ja jos mä tästä vielä pienenen, mutta ne makso vaan 20€ niin oli vähän niinku pakko.

Mutta ei mulla muuta, 6 viikon päästä saattekin varmaa kuulla Thaimaasta niin että korvat (tai siis silmät) turpoo kiinni. Jännittäviä aikoja elämme!;)

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Jaiks

Moihei!

Me sit eilen tehtiin se, ja ostettiin ne lentoliput. Tili köyhtyi mukavasti, mut nyt on yks stressin aihe vähemmän!! Tai, no... Toisaalta alko ehkä jänskää vähä enemmän :D Liput kustansi noin 650€ / hlö Helsinki-Bangkok meno-paluu, eli ei ollut pahimmasta päästä.


Mutta tosiaan jätän Suomen taakseni 18.10. ja Thaimaasta lähdetään 12.3. Eli semmonen nelikuukautinen edessä. Niko tosiaan saapuu helmikuun loppupuolella sinne ja lomaillaan kaksi viikkoa ennenku tullaan yhdessä kotiin. Voi olla aika itkuinen tapaaminen melkeen neljän kuun erossa olon jälkeen, veikkaan että mun itkukanavat aukeaa kuin Niagaran putous, hahaa.. 



Sit kun ikävä kasvaa, niin alan katsomaan tällaisia kuvia + meidän yhteiskuvia ja lukittaudun johonkin yksin kuuntelemaan rakkauslauluja ja itken kun sekopää. Jep, that's me! Hahah. Oon kyllä aika itkuherkkä, mutta muiden edessä nielen vaan kyyneleet, koska jostain syystä en pysty itkee muiden edessä. Oon yksinitkijä. Kohtalontovereita? :D





kuvat: weheartit

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Flying high

Tereeee!



Kattelen tässä parhaillaan lentoja Thaimaaseen. Haluaisin varata liput jo nyt, koska lentojen hinnat kallistuu koko ajan mitä lähemmäksi h-hetkeä päästään. Kaavailen lähtöpäiväksi 24.10., niin olis viikko aikaa etsiä asuntoja ja nautiskella lomaillen, koska työt alkaa 1.11. vasta :) Lähtöpäivä olis myös syyslomalla, mikä sekin on hurjan hyvä juttu. Samalla varattais lennot Nikolle, elikkä mun avomiehelle, joka tulis pariks viikoks lomalle mun harkan loputtua. Tultais samaa matkaa takaisin kotiin, ja hintaa tulisi 906€/hlö!! Ei kuulosta pahalta hinnalta mun korvaan.


Pelottavaa vaan, et jos nyt varataan, niin tää kaikki on todellista! Mun fiilikset on nyt sekasortoiset. Samaan aikaan jännittää, ilostuttaa, naurattaa, kauhistuttaa, pelottaa... Oon myös sanonut, että Nikoa tulee hurja ikävä, mutta meidän kisua Nanaa varmaan vielä enemmän! Haha:D No en tiedä, mutta mua surettaa se, että Nana ei tajua sitä, että lähden pois 4kuukaudeks. Se on semmonen höpönassu, että jo 8 tunnin erossaolon jälkeen mun pitää vähintään vartin verran pusia ja halia sitä korvaukseks siitä, että oon ollu poissa. Se on mun vauva. Itku meinaa jo nyt tulla!



No se meidän vauva nimeltään Nana. Miten tollasen voi hylätä 4 kuukaudeks? </3






Niin ja kuvat, paitsi tietty toi kuva Nanasta, on googlen kuvahaulla. Samaten viime postauksen kuvat, unohtu vaan merkata. Oon vielä vähän out, että pitäiskö niiden kuvien ihanihan oikeet osotteet jotenki linkata tänne? Mielellään en, jos se ei oo mikää hirveä rikos:) Ne osotteet kun tuppaa olee järkyn pitkiä ja epämääräisä.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Hermo menee!

Moi ja hei.

Jos joku ihana sattuis tänne eksymään, (jota kyllä epäilen tässä vaiheessa tätä mun "uraa" bloggaajana...), niin kertokaa mulle miten ton ylätunnisteen saa veke?! tein jo ton kollaasin ja siinähän se blogin nimikin koreilee. Mä en ees oo yleensä käsi näissä jutuissa, joten syytän tästä bloggeria etten osaa! Mun mielestä yritetty tehdä vähän turhan yksinkertaseks tätä muokkausohjelmaa ja tuloksena on ei-niin-yksinkertainen ohjelma.

No, se jäänee huomiselle selvitettäväks... Vaikkakin ärsyttää perfektionistina jättää toi noin dorkan näköseks:D


EDIT: no oli pakko kokeilla viel kerran tän julkasemisen jälkeen ja tietty sit onnistu:D

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Fresh start

Moikka ja tervetuloa!

Kokeilin bloggausta ekaa kertaa viime syksynä, mutta en vaan saanut kiinni siitä ideasta, että postailisin säännöllisesti ja tuottaisin jotakin sisältöä enemmän ja vähemmän tuntemattomille ihmisille. 

Mutta... Tänään sain siis tietää, että lähden ensi marraskuussa Thaimaaseen työharjotteluun!!  Tästä innostuneena päätin kokeilla uudestaan mun siipiä bloggaajana, saa nähdä mitä tulee.

Täällä siis matka-aiheista löpinää ja sitten jutustelua muodista, kauneudesta ja muista mua kiinnostavista jutuista:) Ulkoasu on vielä ihan pehvasta, muthei, en nyt tosiaa jaksa kiinnostuu tällä hetkellä. At the moment mun sydän hakkaa hurjana siitä tiedosta, että pääsen pakoon tätä Suomen kolkkoa kaamosta.

En olis koskaan uskonu kyllä että pääsen työharjotteluun Thaimaaseen... Saatika että lähtisin, ihan tosta vaan. En kylläkään usko tätä todeksi ennenkuin istun lentokoneessa lähtövalmiina. Ikävähän tulee muun muassa mun rakasta vauvamussua (kisua), ja tän vauvan isiä eli mun avomiestä. Plus tusinaa muuta ihmisiä. Mutta ikävöidä ehtii, tänään juhlitaan!;) Lähdetään illalla the Circukseen juhlimaan elämää. Salute ja hyvät viikonloput!!


p.s. toivottavasti tää mun mielestä ihkuin viisu ikinä sois tänää tuhat kertaa:


Mä haluun niiin shufflata tänää:D